2018 | 2019 | 2020 | |
| Kokonaisenergiankulutus (kWh) | 14 186 810 | 14 479 772 | 13 921 333 |
| Uusiutuvan energian osuus (kWh) | 6 102 137 | 14 479 772 | 13 921 333 |
| Kokonaisenergiankulutus (kWh / 1000 l mehua) | 239 | 241 | 254 |
| Uusiutuvan energian osuus (kWh / 1000 l mehua) | 102 | 241 | 254 |
| Kokonaisenergiankulutus kWh / m² toimintapinta-alaa) | 835 | 852 | 809 |
| Tuotanto (miljoonaa l) | 59,460 | 60,027 | 54,863 |
| Tehtaan toimintapinta-ala (m²) | 16 997 | 16 997 | 17 209 |
Ominaisenergiankulutus BAT-raja-arvoihin nähden (MWh / 100 L mehua)
2018 | 2019 | 2020 | |
| Sähkö (kWh) | 6 102 137 | 5 945 538 | 5 940 372 |
| Uusiutuvan energian osuus (kWh) | 6 102 137 | 5 945 538 | 5 940 372 |
| Höyry (kWh) | 5 970 393 | 6 466 574 | 6 250 112 |
| Uusiutuvan energian osuus (kWh) | 0 | 6 466 574 | 6 250 112 |
| Kaukolämpö (kWh) | 2 114 280 | 2 067 660 | 1 730 849 |
| Uusiutuvan energian osuus (kWh) | 0 | 2 067 660 | 1 730 849 |
| Puhdistuksen energiankulutus (kWh / 1000 l mehua) | 40 | 43 | 46 |
Vuonna 2020 suhteellinen kokonaisenergiankulutus nousi hieman edelliseen vuoteen nähden. Tähän yhtenä vaikuttavana tekijänä oli valmistettujen tuotelitrojen määrän lasku vuonna 2020, sillä osa energiankulutuksesta on niin sanottua kiinteää taustakäyttöä, johon tuotannon määrällä ei ole vaikutusta. Olemme verranneet ominaisenergiankulutustamme hedelmä- ja vihannesjalosteista valmistettujen virvoitusjuomien ja nektarien/mehujen parhaiden käytettävissä olevien valmistustekniikoiden vertailu-BAT-raja-arvoihin (0,01 – 0,035 MWh / 1 hl mehua) ja tunnistaneet toimintamme olevan suuntaa antavien raja-arvojen sisällä. Energian ominaiskulutuksessa edustamme tyypillistä eurooppalaista oman alamme teollisuutta. Omaa energiatehokkuuttamme parannamme jatkossakin osana energiatehokkuussopimuksen optimointitoimenpiteitä.
Vuonna 2020 höyryn kokonaiskulutus pienentyi. Sen sijaan suhteellinen kulutus kasvoi 5,4 %, sillä keskimääräinen eräkoko pieneni 3,1 % vuoteen 2019 nähden. Eräkoilla on suora vaikutus pesutiheyteen ja niissä käytetyn höyryn määrään. Myös tuoteportfolioon määrällisesti lisääntyneet viskoosisemmat tuotteet kasvattavat höyryn tarvetta. Puhdistukseen liittyvä energiakulutus on 40 % kokonaishöyrynkulutuksesta. Suhteellinen sähkön kulutus kääntyi myös nousuun vuonna 2020 johtuen muun muassa jäähdytysveden optimointitoimenpiteistä, joilla oli suora vaikutus sähkön kulutukseen. Kaukolämmön kulutukseen vaikuttaa olennaisesti ulkolämpötila. Vuonna 2020 lauhan talven seurauksena kaukolämmön kulutus laski vuoteen 2019 nähden.
Vuodesta 2019 lähtien Eckes-Granini Finlandin käyttämästä kokonaisenergiasta 100 % oli valmistettu uusiutuvista energialähteistä. Silloin tehtaallamme käytettävän höyryn valmistukseen aloitettiin käyttämään biopolttoainetta (puuhake) fossiilisten polttoaineiden sijaan. Kaukolämpö on ollut myös vuodesta 2019 lähtien uusiutuvista lähteistä peräisin. Käytetty sähköenergia on ollut jo vuodesta 2016 uusiutuvaa suomalaista tuulisähköä. Uusiutuvien energiamuotoihin siirtymisellä on ollut suuri merkitys tehtaamme hiilijalanjäljen pienentymiseen.
Materiaalitehokkuus perustuu tehtaan input- ja output-tulokseen.
INPUT 2020 | OUTPUT 2020 | |||
| Raaka-aineet | 11,3 miljoonaa kg | Kokonaislitrat | 54,9 miljoonaa l | |
| Nestekartonkipakkaukset | 83,1 miljoonaa kpl | Nestekartonkipakkaukset | 74,7 miljoonaa kpl | |
| PET-pullot | 0 kpl | Pullot ja kannut | 4,7 miljoonaa kpl | |
| Lasipullot | 1,1 miljoonaa kpl | Jätevesi | 92 103 m³ | |
| HDPE/PE-kannut | 3,5 miljoonaa kpl | Jäte * | 304,1 t | |
| Sulkimet | 50,0 miljoonaa kpl | Scope 1 & 2 -päästöt ** | 78,0 t CO2e *** | |
| Pillit | 30,0 miljoonaa kpl | |||
| Etiketit | 11,7 miljoonaa kpl | |||
| Aaltopahvit | 5,4 miljoonaa kpl | |||
| Apuaineet | 157 t | |||
| Veden kulutus | 139 284 m³ | |||
| Sähkön kulutus | 5 940 372 kWh | |||
| Höyryn kulutus | 6 250 112 kWh | |||
| Kaukolämmön kulutus | 1 730 849 kWh |
* Nestekartonkipakkaukset, lasi, metalli, muovi, pahvi, paperi, tuhottava paperi, biojäte, rakennusjäte, kertalavat, puhdas puu, energiajae, sähkö- ja elektroniikkaromu, tuhottavat tallenteet ja kalvot, sekajäte ja vaaralliset jätteet
** Scope 1 = suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt
Scope 2 = ostoenergian käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt
*** Vuoden 2019 todennetut tiedot (laskenta kesken vuodesta 2020)
| 2018 | 2019 | 2020 | |
| Vetyperoksidi 35 % (t) | 60,0 | 69,3 | 61,6 |
| Typpihappo 60 % (t) | 16,3 | 21,3 | 15,0 |
| Lipeä ja vaahtopesuaineet (t) | 54,0 | 67,6 | 54,0 |
| Käytetyimpien kemikaalien kokonaiskulutus (t) | 130,3 | 158,1 | 130,6 |
| Käytetyimpien kemikaalien kokonaiskulutus (t / miljoona l mehua) | 2,2 | 2,6 | 2,4 |
Kemikaalien kulutus saatiin vuonna 2020 edeltävään vuoteen nähden vähenemään muun muassa pesuohjeiden päivitysprojektin avulla.
2018 | 2019 | 2020 | |
| Vesi (m³) | 159 715 | 164 099 | 139 284 |
| Jätevesi (m³) | 108 580 | 112 476 | 92 103 |
| Jäteveden osuus kulutuksesta (%) | 64 | 69 | 66 |
Ominaisjätevesipäästöt BAT-raja-arvoihin nähden (m³ / 100 l mehua)
Vuonna 2020 veden kulutus ja jäteveden muodostuminen saatiin kääntymään laskuun monien toimenpiteiden ansiosta. Ominaisjätevesipäästöt pienenivät peräti 10,2 % vuodesta 2019. Prosessilaitteiston pesujen optimointi aloitettiin pesuohjeiden päivityksellä vuonna 2020. Pesujen optimointi on tärkeää energia- ja materiaalitehokkuuden kannalta, sillä niillä on suora vaikutus veden, energian, pesuaineiden ja tuotantoajan kulutukseen.
Vuonna 2020 aloitettiin myös erien välisten tuote- ja vesityöntöjen optimointiprojekti, joka jatkuu vuonna 2021. Projekti kylmätuotannon suljetusta jäähdytysvesikierrosta keskeytettiin toistaiseksi, sillä aloitettiin kattavampi kartoitustyö kaukokylmän käyttöönoton suhteen yhdessä Artukaisten tehdasalueen muiden yritysten kanssa. Kylmätuotannon jäähdytysveden käyttöä optimoitiin muilla säätötoimilla merkittävästi vuonna 2020. Jäähdytysveden kulutusta tunnissa saatiin laskettua 87 %. Olemme verranneet ominaisjätevesipäästöjämme hedelmä- ja vihannesjalosteista valmistettujen virvoitusjuomien ja nektarien/mehujen parhaiden käytettävissä olevien valmistustekniikoiden vertailu-BAT-raja-arvoihin (0,08 – 0,20 m³ / 1 hl mehua) ja tunnistaneet toimintamme olevan nykyään suuntaa antavien raja-arvojen sisällä. Jäteveden muodostumisen olemme tunnistaneet kuitenkin selväksi kehityskohteeksemme.
Jäteveden analyyseissa sen saastuneisuuden todettiin olevan keskimääräinen.
| 2018 | 2019 | 2020 | |
| Kokonaisjäte (t) | 336,8 | 413,0 | 304,1 |
| Hyötykäyttökäyttöjäte (t) | 323,1 | 378,2 | 287,9 |
| Sekajäte (t) | 12,3 | 34,1 | 13,8 |
| Vaarallinen jäte (t) | 1,3 | 0,7 | 2,4 |
2018 | 2019 | 2020 | |
| Kierrätettävä hyötykäyttömateriaali: | |||
| Nestekartonkipakkaukset | 53,3 | 54,2 | 53,2 |
| Lasi | 1,0 | 1,0 | 2,6 |
| Metalli | 81,8 | 84,6 | 65,6 |
| Muovi | 17,5 | 15,3 | 11,4 |
| Pahvi | 44,8 | 38,8 | 37,8 |
| Paperi | 0,8 | 0,7 | 1,7 |
| Tuhottava paperi | 0,8 | 0,9 | 1,4 |
| Biojäte | 2,0 | 3,2 | 3,3 |
| Kertalavat | 72,2 | 111,0 | 57,7 |
| Puhdas puu | 3,2 | 4,1 | 1,4 |
| Sähkö- ja elektroniikkaromu * | (264) | (0) | 1,7 |
| Muu hyötykäyttö: | |||
| Rakennusjäte | 0 | 16,2 | 2,8 |
| Energiajae | 45,8 | 48,4 | 47,3 |
* Sähkö- ja elektroniikkaromu on raportoitu ennen vuotta 2020 vaarallisten jätteiden alla
2018 | 2019 | 2020 | |
| Aerosolit | 18 | 28 | 34 |
| Akut | 0 | 0 | 0 |
| Aromit | 157 | 34 | 1630 |
| Elohopeapitoinen jäte | 0 | 1 | 2 |
| Happo- ja emäsjäte | 268 | 61 | 0 |
| Kiinteä orgaaninen jäte (maalit, liimat) | 29 | 3 | 456 |
| Kiinteä öljyinen jäte | 67 | 45 | 97 |
| Käytetty voiteluöljy (jäteöljy) | 40 | 23 | 0 |
| Laboratoriojäte | 80 | 3 | 0 |
| Liuottimet | 232 | 369 | 0 |
| Loisteputket | 67 | 59 | 134 |
| Paristot | 20 | 30 | 30 |
Eckes-Granini Finland toimii vain sellaisten ympäristöhuollon palveluntarjoajien kanssa, joilla on viranomaisten myöntämä ympäristölupa. Kokonaisjätemäärä oli vuonna 2020 edellisiä vuosia pienempi johtuen osittain pienemmästä tuotantomäärästä. Vuonna 2020 kaikesta jätteestä 100 % meni hyötykäyttöön eri palveluntarjoajien kautta joko suoraan materiaaleina tai energiaraaka-aineena. Vaarallisen jätteen osuus oli matala suhteessa kokonaisjätemäärään. Vaikka tietyt jätteet ovat määritelty niiden vaaraominaisuuksien mukaan vaarallisiksi jätteiksi, ovat ne silti kierrätettävissä. Eckes-Granini Finlandin kierrätysaste oli 79 % vuonna 2020.
Kaatopaikkajäte muuttui vuoden 2018 alusta hyödynnettäväksi sekajätteeksi. Ympäristöhuollon palveluntarjoaja lajittelee vastaanottoterminaalissa sekajätteen jatkokäsittelyä varten. Edellisinä vuosina raportoitu poltettava jäte sisältyy nykyään energiajakeeseen.
Eckes-Granini Finlandilla toteutettava jätehuolto on sertifioitu hiilineutraaliksi merkittävimmän ympäristöhuollon palveluntarjoajan osalta vuodesta 2019 lähtien. Eckes-Granini Finlandin jätehuollosta aiheutuneita päästöjä liittyen jätteen keräykseen ja käsittelyyn kompensoitiin yhteensä 6 t CO2e edestä vuonna 2020.
| Biologinen monimuotoisuus | |
| Kokonaismaa-alue | 71 808 m² |
| Vettä läpäisemätön alue | 54 606 m² |
| Rakennusala (sisältää vuokratut alueet) | 28 843 m² |
| Asfaltoidut alueet (muu kuin rakennuksilla katettu alue) | 25 763 m² |
| Luonnonsuojelusuuntautuneet alueet (viheralueet) | 17 202 m² |
| 2019 | |
| GHGP-laskentastandardin mukaiset päästöt | |
| Scope 1 - Suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt (t CO2e) | 78,0 |
| Scope 1 - Suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt (t CO2e / miljoona l mehua) | 1,3 |
| Scope 2 - Ostoenergian käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt (t CO2e) | 0 |
| Scope 2 - Ostoenergian käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt (t CO2e / miljoona l mehua) | 0 |
| Scope 3 - Laaja valikoima epäsuoria päästöjä koko arvoketjussa (t CO2e) | 25 479,1 |
| Scope 3 - Laaja valikoima epäsuoria päästöjä koko arvoketjussa (t CO2e / miljoona l mehua) | 424,5 |
Raportoimme päästömme hiilidioksidiekvivalenttitonneina (t CO2e) ja päästömäärityksemme perustuu GHGP-laskentastandardin mukaisiin Scope 1, 2 ja 3 -päästöluokitteluihin. Suorat ilmakehään kohdistuvat Scope 1 -päästöt ovat hyvin pieniä, ja muodostuvat lähinnä Eckes-Granini Finlandin omistamista ajoneuvoista. Vuonna 2020 odotamme Scope 1 -päästöjemme vähenevän, sillä COVID-19 -pandemiasta johtunut etätoimistotyön lisääntyminen vaikutti työmatkojemme vähentymiseen. Ostoenergian käytöstä aiheutuvia epäsuoria Scope 2 -päästöjä ei meillä muodostu, sillä käyttämämme ostoenergia on uusiutuvista lähteistä. Määritimme Scope 3 -päästöt kokonaisuudessaan vuodesta 2019 koko konsernimme kattavassa kokonaispäästöjen määritysprojektissa vuonna 2020. Määrityksen avulla paransimme ymmärrystämme hiilijalanjälkemme koostumuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Vuotta 2020 koskevat päästömääritykset ovat tämän ympäristöselonteon todennushetkellä vielä kesken ja sen takia ne sisällytetään vasta seuraavan vuoden ympäristöselontekoon päivityksen yhteydessä.
